A day in the denim kitchen


Eräänä kylmänä ja lumisena helmikuun päivänä Gina Tricot matkusti Itä-Turkissa sijaitsevaan Malatyaan oppimaan lisää farkkujen valmistuksesta.  Yhdessä tuotantosuunnittelu- ja markkinointipäällikkö Enginin kanssa tutustumme toimittajan uuteen tehtaaseen ja keskustelemme farkkujen valmistuksesta.

He valmistavat kuukaudessa noin 450 000 paria farkkuja kahdella tehtaalla, joista toinen sijaitsee Malatyassa ja toinen Istanbulissa.

 

Kuinka monta vaihetta yksien farkkujen valmistusprosessissa on?

Siinä on 4 päävaihetta: kankaan leikkaus, ompelu, pesu ja viimeistely. Ompelussa on 14 vaihetta. Pesussa voi olla jopa 9 vaihetta riippuen siitä, millainen lopputulos halutaan.

Viimeistelyssä lisäämme merkit, niitit, napit jne.

 

Kuinka paljon yksien farkkujen pesuprosessissa suunnilleen käytetään vettä?

Se vaihtelee, mutta määrä on yleensä noin 40–50 litraa.

 

Onko pesuja, jotka vaativat enemmän vettä kuin toiset? Onko vaihtoehtoja, jotka vaatisivat vähemmän vettä?

Niin kutsutut vintage-pesut, kivipesu, lumipesu ja kemiallisesti käsiteltävät farkut vaativat enemmän vettä. Käsittelemättömät, pesemättömät farkut vaativat vähän vettä, ja nykyisin on uusia indigovärityyppejä, jotka vaativat vähemmän vettä valkaisuprosessissa. Melko uutta markkinoilla on otsonipesu, jossa farkut käsitellään otsonilla, joka valkaisee kankaan indigon vähemmällä vedellä ja kemikaalimäärällä.

 

Voidaanko osa prosessin vedestä käyttää uudelleen? Millainen vedenpuhdistusjärjestelmä teillä on? 

Valitettavasti toistaiseksi ei ole mahdollista käyttää uudelleen vettä, mutta pyrimme yhdistämään useita prosesseja veden säästämiseksi. Meillä on oma 2-vaihepuhdistus[1] ja kaikki tämän teollisuusalueen vedet puhdistetaan yhteisessä laitoksessa 3-vaihepuhdistuksella[1]. Siitä saatava vesi käytetään alueen aprikoosiviljelmien kasteluun

 

Mitä vaatimuksia hallitus ja asiakkaanne asettavat vedenpuhdistukselle?

Sekä Turkin hallituksella että asiakkaillamme on erittäin suuria vaatimuksia. Hallitus valvoo säännöllisesti sekä omaa vedenpuhdistustamme että alueen yhteistä puhdistuslaitosta. Jos vesi ei läpäise tarkastuksia, meille määrätään suuret sakot. Koko alueen teollisuutta koskevat samat säännöt.

 

Mitkä ovat denimin tuotannossa tavallisimmin käytettyjä kemikaaleja? Mitkä käsittelyt ovat yleisimpiä?

Yleisimpiä kemikaaleja ovat natriumkarbonaatti, alfa-amylaasi, kalsiumhyprokloriitti, natriumhypokloriitti ja kaliumpermanganaatti. Käytämme myös paljon entsyymejä. Loppuvaiheessa käytetään myös huuhteluainetta.  Tavallisimpia käsittelyjämme ovat entsyymipesu, erilaiset valkaisut, kivipesu ja manuaaliset kulutukset.

 

Kuinka valvotte kemikaalejanne ja mistä käyttämänne kemikaalit tulevat?

Kaikki käyttämämme kemikaalit on hyväksytty REACH-standardin mukaisesti ja toimittajamme testaavat säännöllisesti, että standardia noudatetaan. Testaamme asiakkaidemme lukuun myös valmiita vaatteita, jotta näemme, että kemikaalirajoituksia noudatetaan. Ostamme käyttämämme kemikaalit Italiasta ja Saksasta.

    

Hiekkapuhallus kiellettiin virallisesti Turkissa vuonna 2009. Mitä menetelmiä käytätte hiekkapuhalluksen sijaan? Mitä hyötyjä tai haittoja siinä on?

Lopetimme hiekkapuhalluksen jo vuonna 2007. Käytämme nykyisin kaliumpermanganaattia,

kun haluamme kuluttaa kangasta kemiallisesti. Hiekkapuhalluksessa oli se etu, että prosessissa ei tarvittu kemikaaleja, mutta hiekkapuhalluksen kieltäminen oli ehdottomasti välttämätöntä, koska näiden prosessien parissa työskentelevät olivat vaarassa sairastua kivipölykeuhkoon eli silikoosiin.

 

Millaiset pesut ja käsittelyt ovat ympäristöystävällisimpiä? Mitkä vaativat eniten työtä?

Käsittelemättömillä farkuilla, niin kutsutuilla rinse-farkuilla, on pienin ympäristövaikutus, ja ne vaativat vähiten työtä, mutta myös otsonipesut ovat suhteellisen lempeitä ympäristövaikutuksen suhteen. Vähäisemmät kulutukset, valkaisut jne. kuormittavat vähemmän ympäristöä ja vaativat vähemmän työtä. Valitettavasti farkkumuoti on juuri nyt menossa päinvastaiseen suuntaan, koska siihen kuuluvat käsittelyt, kulutukset ja valkaisut.

 

Kuinka toiminta on muuttunut viime vuosien aikana? Mitä muutoksia on tehty kestävämmän tuotannon aikaansaamiseksi?

Viime vuosina on tapahtunut paljon. Olemme nykyisin mukana sekä BSCI- että Sedex-ohjelmissa. Olemme perustaneet oman CSR-osaston, joka työskentelee aktiivisesti kestävän kehityksen asioiden parissa.  Olemme myös avanneet toisen tehtaan, joten voimme vähentää alihankkijoiden käyttämistä ja valvoa siten paremmin koko tuotantoprosessiamme. Kemikaalien suhteen olemme alkaneet käyttää paljon enemmän biohajoavia kemikaaleja kuin aiemmin, ja kaikki kemikaalimme noudattavat REACH-standardia.

Olemme myös ottaneet käyttöön otsonikäsittelyn, jonka avulla voimme valkaista farkkuja siten, että ympäristövaikutus on vähäisempi. Siinä farkut valkaistaan otsonilla valkaisuaineen sijaan.

 

Mitä odotamme denimin ja denimtuotannon tulevaisuudelta? Kuinka sitä voitaisiin entisestään parantaa?

Sekä asiakkaamme, kuluttajat että riippumattomat organisaatiot tulevat yhä tietoisemmiksi ja asettavat yhä suurempia vaatimuksia kestävälle valmistukselle. Kehitettävistä koneista tulee jatkuvasti parempia, ja ympäristöystävällisten värien ja kemikaalien suhteen löytyy yhä useampia vaihtoehtoja. Olemme vakuuttuneita, että farkkujen kestävä valmistaminen on mahdollisista kaikissa vaiheissa, mutta kaikkien osapuolten tulee olla mukana siinä.